Verkkolehti 6/2010

Viestintäpalveluiden määräaikaisiin sopimuksiin rajat

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmistunut esitys viestintämarkkinalain muuttamisesta. Kuluttajavirasto kannattaa ministeriön ehdotusta asettaa raja viestintäpalveluiden määräaikaisille sopimuksille, mutta pitää esitettyä 24 kuukautta liian pitkänä. Toinen keskeinen asia on sopimusten ketjuttaminen, joka Kuluttajaviraston mielestä pitää kokonaan kieltää.

Matkapuhelinmarkkinoinnissa kuluttajille kaupataan pitkiä kytkysopimuksia ja määräaikaisia etusopimuksia, jotka muuttavat itse liittymäsopimuksen määräaikaiseksi. Myös laajakaistapalveluissa valtaosa sopimuksista on pitkiä, 18 tai 24 kuukauden mittaisia.

Näin pitkät määräaikaiset sopimukset ovat sekä kuluttajien kannalta ongelmallisia että ristiriidassa tietoyhteiskuntakehityksen kanssa. Kuluttajan elämäntilanteet ja tarpeet muuttuvat. Hintojen vertailusta ei ole hyötyä, ja itselle sopivampaan palveluun siirtyminen on mahdotonta, koska sopimuksesta ei pääse irti kesken sopimuskauden. Tietoyhteiskunnan kehittyessä uusia palveluita syntyy jatkuvasti. Pitkät määräaikaiset sopimukset heikentävät kilpailun toimivuutta ja rajoittavat kuluttajien valinnanvapautta. Kuluttajien liikkuvuutta pitäisi nimenomaan edistää, jotta aito kilpailu markkinoilla toimisi.

Kuluttajalle tarjottava myös 12 kuukauden vaihtoehto

Hallituksen esitysluonnoksessa viestintämarkkinalain muuttamisesta ehdotetaan, että sopimusten maksimipituus rajataan 24 kuukauteen, mutta kuluttajalle pitää myös olla tarjolla 12 kuukauden vaihtoehto.

Muissa Pohjoismaissa määräaikaisten sopimusten pituutta on rajoitettu tiukemmin kuin Suomessa: Norjassa sopimuskauden enimmäispituus on 12 kuukautta, Tanskassa ja Islannissa 6 kuukautta.

Kuluttajavirasto kannattaa ehdotusta 12 kuukauden mittaisista sopimuksista, mutta pelkää, että säännös ei käytännössä paranna kuluttajan asemaa. Syynä on se, että yritykset voivat hinnoitella vuoden mittaiset sopimukset kuluttajille niin kannattamattomiksi, että kahden vuoden sopimukseen päätyminen tuntuu helposti mielekkäämmältä vaihtoehdolta. Lisäksi yritykset voivat panostaa pitkien sopimusten markkinointiin, jolloin kuluttajat eivät välttämättä edes huomaa mahdollisuutta hankkia lyhyempää sopimusta.

Käytännössä tämä on jo nähty kytkykaupassa. Vuoden mittaisia kytkysopimuksia ei edes ole ollut tarjolla kaikissa myyntikanavissa. Ala on itsekin myöntänyt, että sopimuksia tehdään vähän, mikä kertonee lyhyiden sopimusten asemasta kuluttajalle todellisena vaihtoehtona.

Määräaikaisten sopimusten automaattinen ketjuttaminen kiellettävä

Kuluttajavirasto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen kielletään kuluttajan passiivisuuden perusteella. Tämä tarkoittaisi, että jos kuluttaja määräaikaisen sopimuksen päätyttyä pysyttelee passiivisena, sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tällä hetkellä ketjutetuissa määräaikaisissa sopimuksissa operaattorit katsovat määräaikaisen sopimuksen olevan aina voimassa, ellei asiakas aktiivisesti sitä irtisano.

Kuluttajavirasto on saanut asiasta lukuisia ilmoituksia. Erityinen ongelma on ollut se, että kuluttajat ovat tietämättään tulleet sidotuksi automaattiseen ketjuttamiseen. Tämä kertoo siitä, että mainoksissa ei ole mainittu ketjuttamisesta, tai siitä on kerrottu harhaanjohtavasti. Asiasta on myös saatu tuore markkinaoikeuden päätös. Markkinaoikeus kielsi toukokuussa 2010 TeliaSoneraa käyttämästä sopimuksen jatkumiseen liittyvää epäselvää ja harhaanjohtavaa ehtoa. Asiakkaille ei ollut kerrottu riittävän selvästi, että määräaikainen sopimus jatkuu automaattisesti, ellei asiakas erikseen kiellä sitä.

EU:n yleispalveludirektiivin yhtenä tavoitteena on helpottaa palveluntarjoajan vaihtamista. Kuluttajaviraston näkemyksen mukaan määräaikaisten sopimusten automaattisella ketjuttamisella nimenomaan estetään kyseisen tavoitteen toteutuminen.

Irtisanomisaika ja laskutus sopimuksen päättymishetkellä

Kuluttajavirasto pitää tärkeänä sitä, että kaikkien viestintäpalvelusopimusten irtisanomisajaksi säädetään kaksi viikkoa. Keskeistä olisi myös, miten laskutus hoidetaan sopimuksen päättyessä. Nyt ongelma on ollut siinä, että kuluttajat ovat joutuneet irtisanomistilanteissa maksamaan joko päällekkäin maksuja kahdesta eri liittymästä, tai koko kuukauden/laskutuskauden maksun, vaikka irtisanomisaika on jo kulunut umpeen. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimussuhde päättyy irtisanomisajan jälkeen, eikä sen jälkeiseen aikaan kohdistuvia maksuja saa periä kuluttajilta. Myöskään kuukausi- ja pakettimaksujen osuutta tämän jälkeen ei saa periä.

Kuluttajavirasto kannattaa myös, että uuteen lakiin kirjataan säännökset, jotka parantavat vammaisten asemaa viestinnän peruspalveluiden käyttäjinä.

Kuluttajavirasto antoi lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta viestintämarkkinalain ym. lakien muuttamisesta 12.5.2010.

KUV/2961/48/2010

Lue lisää:

Kuluttajaviraston nettisivuilla:
Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta viestintämarkkinalain ym. lakien muuttamisesta (pdf)
Markkinaoikeus linjasi määräaikaisten kännykkäsopimusten jatkamista , tiedote 27.5.2010
 

18.6.2010

Pysy ajan tasalla

HUOM: Numerosta 3/2014 eteenpäin kuluttaja-asiamiehen uutiskirjeet ovat arkistoituina KKV:n sivuilla.

Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta on kuluttaja-asiamiehen verkkolehti / uutiskirje.

Ajankohtaiskatsaustamme seuraamalla pysyt ajan tasalla

  • kuluttaja-asiamiehen kannanotoista ja ratkaisuista
  • vireillä olevista lainsäädäntöhankkeista
  • kuluttajaoikeuden kansainvälisistä virtauksista

Vastaava päätoimittaja: Päivi Hentunen | Toimittajat: Milla Lahtinen, Laura Salmi, Outi Haunio-Rudanko | ISSN 1796-5497 | Postia toimitukselle